Miasma 5/2008 pääkirjoitus: Katoavaista on materia – myös levyt

Postittanut: Jaakko Marttila
Postitettu 19.11.2008 21:41
Aihealueet: Pääkirjoitukset

Lehti on ilmestynyt, ostettavissa Lehtipisteen myymälöistä kautta maan.

Ajatus musiikin myymisestä sähköisessä muodossa puskee kuplaa metallinsa tosissaan ottavien konservatiivien ohimoille ilmiön yleistyessä yhä kiihtyvää tahtia. Monet eivät pysty käsittämään, miten toisille riittävät pelkät tiedostot levyjen sijaan. Tiedostomusiikin puolesta ei kovinkaan moni jaksa kampanjoida suuria levy-yhtiöitä lukuun ottamatta, jotka nekin ovat astuneet uudelle aikakaudelle vastahakoisesti. Suuret massat vain yksinkertaisesti haluavat musiikkinsa halvalla ja helposti, laillisesti tai laittomasti.

En ole itse koskaan vielä maksanut tiedostomuotoisesta musiikista mitään, mutta luulen, että lähitulevaisuudessa näin tapahtuu. Minulle musiikki merkitsee paljon, mutta tämä koskee vain musiikkia, ei niinkään levyjä esineinä. Minä en totta puhuen jaksa nykyään edes kävellä levyjeni luokse ja laittaa CD-levyä soimaan, vaan minulla on fyysisessä muodossa ostamani musiikki myös koneella, josta sitä kuuntelen - toki hyvällä äänenlaadulla pakattuna. Minulla ei ole vinyylisoitinta eikä pienintäkään aikomusta ostaa sellaista. En voisi kuvitellakaan nostavani persettäni penkistä noin kerran vartissa tai puolessa tunnissa puolta vaihtamaan.

Nämä ovat ehkä joidenkin mielestä pöyristyttäviä tunnustuksia, mutta ketä kiinnostaa. Tietysti arvostan kylkiäisinä saatavia julisteita, tarroja, hihamerkkejä ja muuta tavaraa, joka voi hyvinkin edistää ostopäätöksen syntymistä, mutta ilman CD-levyä voisin hyvinkin tulla toimeen - etenkin jos hinta olisi täten alhaisempi.

Tiettyä ylenkatsetta olen näistä asenteistani valmis hyväksymään, sillä arvostan vilpittömästi keräilijöiden viettiä ja halua tukea pienten erikoispainosten kustantajia ja sitä kautta rakentaa omaa levyhyllystöjen alttariaan. En vain itse ole samanlainen. Minulle levy esineenä merkitsee vain käyttöliittymää musiikkiin, ja mitä yksinkertaisempi tuo liittymä on, sen parempi.

Mikä sitten sai minut ajattelemaan tällä tavoin? Muutama vuosi sitten muutossa sattui sellainen tapaturma, että levyhyllyni kaatui. CD-levyjen koteloista meni rikki suurin osa. Eihän siinä mitään, koska tyhjiä koteloita saa ostaa halvalla, mutta digipak-formaatissa olevien tapausten kanssa asia ei ollut niin yksinkertainen. Onneksi hätä keksi keinon tässäkin tapauksessa: kävin hamstraamassa Anttilasta naurettavan hintaisia monen levyn kokoelmia, jotka oli armollisesti pakattu pahviseen formaattiin. Digipakin levykeskiöt lähtevät irti repimättä allaan olevaa pahvia, joten sain erikoiskotelonikin pelastettua. Loppu hyvin, kaikki hyvin, mutta joku nuoren miehen päässä silti loksahti eri asentoon.

Kun noin 250 levyä sisältänyt hyllyni melkoisen pamauksen saattelemana kaatui aurinkoisena kesäpäivänä pitkin pituuttaan lattiaan, vanhempani sanoivat, etteivät ole koskaan nähneet minun menevän siinä määrin pois tolaltani. Tässä vaiheessa tavallaan ymmärsin, että levykokoelmani on oikeastaan vain kasa esineitä, jotka saattavat mennä rikki, vahingoittua tai tuhoutua missä tahansa onnettomuudessa periaatteessa milloin vain. Materia on katoavaista sorttia.

Toki yllä kuvattu koskee nykyisellään myös elektronisessa muodossa olevaa musiikkia, sillä tietokoneethan ovat mitä herkimpiä kaikenlaisille vioille. Kovalevyt paukahtelevat vähän väliä, virukset jylläävät verkoissa ja tekevät tuhojaan, ja aivan samalla tavalla kuin levyhyllyni kohdalla monenlaiset huolimattomuudet tai onnettomuudet voivat johtaa tiedostojen peruuttamattomaan tuhoutumiseen.

Tietokone vaikuttaa siis olevan perinteisiä äänitteitä vielä paljon riskialttiimpi alusta musiikille, joten miksi ihmeessä edes spekuloida tiedostomuotoisen musiikin ostamisella? No, ainakin minä olen optimisti, mitä tulee tietotekniikan ja ennen kaikkea siihen liittyvien palvelujen kehittymiseen. Varmuuskopiointipalvelut kehittyvät koko ajan, ja lienee vain ajan kysymys, milloin kokonaisia, hyvin suuriakin musiikkikokoelmia saa helposti talteen nopeille palvelimille. Vaihtoehtona on musiikin hintaan sisältyvä, myyjän tarjoama palvelu, jonka kautta ostajalla on oikeus kuunnella tai ladata maksamiaan tiedostoja tarpeen mukaan - ilman mitään latausrajoituksia, tietysti. Tällaisiahan on jo käytössä, ja niiden yleistyminen on toivottavasti pian ovella.

Kommentit

Kommentoi