Kylmä sota – tuhtia d-beatiä Turusta

Postittanut: Tuukka Termonen
Postitettu 18.09.2007 15:13
Aihealueet: Miasmaattiset

Kuten tunnettua, turha hifistely ei sovi totaaliseen hardcoreen. Soundit ovat nykyään monille vähän turhankin tärkeät, ja siksipä suorastaan riemastuin kuullessani ensi kerran Kylmän Sodan siloittelematonta tykitystä. Sopii siis toivoa, että he jatkavat valitsemallaan polulla vielä jonkin aikaa, jotta mahdollisimman monet saavat nauttia kvartetin rupisista hedelmistä.

Hieman historiaa. Kenen idea oli pistää pystyyn moinen yhtye? Kuinka kokoonpano muotoutui, ja keitä bändissä siis onkaan? Mitä kriteerejä jäsenille asetettiin? Ovatko kaikki jäsenet piinkovia Disclose-faneja?

Ronnie: Itse en tarkkaa perustamispäivämäärää muista, mutta varmaan joku 2,5 vuotta ollaan soitettu (kesällä 2007 toim. huom.). Baarissahan se orkesteri taidettiin kasata ja soittajat olivat kyllä heti selvillä. Kokoonpano tuntuu toimivan ja kaikilla on selkärangassa musatyyli ja ei me tosiaan olla mitään uutta tekemässä, mutta se mitä soitetaan, niin koitetaan tehdä esikuvia kunnioittaen ja tyylillä, koska voi kopioida ja tehdä sen huonosti! Ehkä oma kehu haisee, mutta mielestäni homma on kohillaan? Kaikki ovat Disclose faneja, joku enemmän kuin toinen, mutta ne vanhat Discharge, Disclose, Skandi-meininki on suurinpiirtein pohjana mistä lähetään. Tarvetta tämän tyyliselle oli, koska se disbuumi on ollu monta vuotta ohi ja hyvä niin, koska taso alkoi olemaan erittäin huono, tai voi olla, että taas on huudossa ja itse en vaan ole seurannut tilannetta?
Kokoonpano on Ronnie-laulu, Breznev-rummut, Maggie-basso ja JFK-kitara.
Thatcher: Sanotaanko näin, että Kylmä Sota on lihaksi tullut baari-illan loistava idea, ja se oli ihan selkeä missio että juuri JFK, Ronnie, Breznev ja minä soitetaan samassa bändissä, siis ne ketä siinä pöydässä istui. Kyllä Discloseakin siinä perustusvaiheessa ja myöhemminkin heitelty ilmaan. Kyllä, kaikki ovat ”Disclose-faneja”, mutta itse en ole niinkään piinkova.
JFK: Baarissa on tämä(kin) bändi perustettu, eli yksityiskohdat ovat hämärän peitossa ainakin
meikäläiseltä . Ilmeisesti osuttiin samaan pöytään ja perustettiin bändejä joista tämä nyt sattui osumaan treenikämpille. Discharge-melua oli tarkoitus soittaa ja
minä kitaran varteen koska en osaa soittaa enkä soita sitä muissa yhtyeissäni. Jep, Disclose on luu.

Teillä on muitakin yhtyeitä enemmän ja vähemmän, ettekä lienee kaikki asu samalla paikkakunnalla. Ehdittekö koskaan treenailla? Vai onko se enemmänkin sitä vanhaa tuttua “treenit ennen keikkaa tai studiota“ -meininkiä?

Ronnie: Alussa treenattiin enemmän, mutta nyt ei niinkään. Eikä oikeastaan olekaan tarvetta, paitsi ennen keikkaa muutaman kerran ja sit ku on uusia biisejä, niin voi ahkerammin treenata. Onhan noilla muilla noita orkestereita useampikin…..
Thatcher: Joo, aika pitkälti, mutta Ronnie tulee kyllä aika usein Turkuun treeneihin ja me käydään myös kolmestaan soittelemassa. Ei sitä kannata koko ajan treenata, kun muuten
menee ylikuntoon.
JFK: Alussa treenattiin jopa lähes viikottain ja silloin kun oli uusia biisejä , keikka tai studio. Ronnien muutettua Riihimäelle ei enää niin usein treenata.

Mikä on muuten toisten yhtyeidenne vaikutus Kylmään Sotaan, lainaatteko vaikutteita muilta kokoonpanoiltanne? Entä tuon ilmeisimmän esikuvan lisäksi, mistä imette ideoita?

Ronnie: Tuskin toisilta bändeiltä tulee ideoita otettu, kun ovat eri tyylisiä paitsi yksi, mutta se on enemmän riffimestari JFK ongelma, ettei sekoita biisejä keskenään. Niin kun aikasemmin mainitsin, niin d-beat ja vanha skandimeininki ja ehkä jopa joku muukin… Tekstit on sodasta ja elämisestä yms.
Thatcher: Ei ne bändit joissa itse soitan ainakaan vaikuta millään tavalla Kylmään Sotaan. JFK tuo eniten materiaalia, jota sitten yhdessä sovitetaan.
JFK :No ei ole vaikutteita muilta omilta bändeiltä, mutta periaatteessa samaa Dischargen viitoittamaa tietä ainakin omat bändit sotkee, ettei näistä aina tiedä, saatana. Discharge, GBH, Disaster, Disorder, Anti-Cimex, Shitlickers jne. Vanha raw punk Ruotsista, Suomesta, Japanista etc. vaikuttaa ja varmasti toi Japanin crusties-osasto eli Gloom, Disclose, Framtid jne. myös. Toi metallisoundinen dis-crust -osasto ei tipahda joitain poikkeuksia lukuunottamatta.

Kuten Disclosella, teidänkin soundinne on tähän asti ollut verrattoman raaka. Rumban arvostelija vertasi sitä suunnilleen kivien pyörittämiseen pesukoneessa, joka on kyllä aika huono idea. Onko teillä ollut “musiikillisia erimielisyyksiä“? Mikä on äänimaailmanne salaisuus, kuinka moinen lopputulos on saatu? Onko ollut vaikeaa päästä yhtä äärimmäiseen lopputulokseen keikoilla?

Ronnie: No Rumban arvostelu oli kyllä positiivinen yllätys, jota oli hauska lukea! Soundimaailma on rankka, mutta uudella nauhalla ei niin brutaali…. Vokket kaakkoon ja sitä rataa… Masterointi tapahtui Turun Morrisound-studiossa, jossa ns. loppuhionta suoritettiin ja tulos oli mikä oli? Keikoilla ei olla saatu hyvää soundia kuin ehkä muutaman kerran, tai siis sellasta joka olisi meitä miellyttänyt.
Thatcher: Me olemme olleet äärimmäisen yksimielisiä bändimme linjasta, eikä meillä ole ikinä ollut mitään erimielisyyksiä musiikin saralla. Tarkoitus on vain luoda hyvänkuuloista meteliä, tosin keikoilla on ollut soundi-politiikan kanssa joskus ongelmia.
JFK: Ei ole erimielisyyksiä pahemmin ollut, linja oli jo aika selviö ekoissa treeneissä. Ainoa ehkä se, että mun mielestä toisten biisit ovat ihan paskoja ja mun vitun hyviä mutta tämä tuli selväksi jo aika alkuvaiheessa. Toi äänimailma… Niin, ollaan oltu vasta kolme kertaa studiossa että kai se on aika hakusessa koko ajan. Mutta periaatteessa säröä niin perkeleesti kitaroihin, sit miksataan ärhäkän kuuloiseksi ja masteroinnissa vedetään kaikki överiksi. Tää uusi 7″ nauhoitus on vähiten muussausta mutta saa nähdä miltä kuulostaa vinyyliltä. Seuraava ehkä taas jotain uuden ja vanhojen nauhoitusten väliltä? Livenä ei valitettavasti ole vielä löytynyt oikeita vehkeitä mutta kyllä sielläkin pitäisi säröä piisata!
ksota2.jpg

Sanoituksenne eivät ole pelkkää sotaa, vaan hieman monipuolisempia. Ne ovat kuitenkin kliseisiä pätkiä, mutta onko edes olemassa muita vaihtoehtoja? Voiko näistä aiheista (uskonto, yhteiskunta yms.) saada enää irti omaperäisyyttä? Riittääkö punkkareille että ne ovat sitä tuttua ja turvallista tavaraa? Tuleeko sanoituksista yleensäkään mitään palautetta?

Ronnie: Kyllähän sitä varmasti saa aiheesta kuin aiheesta hyviä tekstejä, jos vaan on hyvä ja ehkä jopa nokkela kirjoittamaan, mutta meidän kohdalla näin ei välttämättä ole. Mutta on siellä joukossa muutamat, jotka ovat jopa siedettäviä ja melkein hyviä? Kyklooppien Sukupuutolla on hyvät tekstit! En mä tiedä mikä punkkareille riittää, kun niitäkin on ihan joka lähtöön… Hyvin usein punkissa on samat vanhat aiheet, mutta maailma kuitenkin muuttuu aina jonkin verran ja aina niitä voi päivittää. Mediaa seuraamalla saa joskus jotain ideoita, vaikka se onkin useimmiten paskaa!
Thatcher: No joku oli antanut miinusta Runkkari-biisin tyhmästä kertosäkeistöstä (mokoma tosikko! toim. huom.). Kyllähän me, niin kuin moni muukin punkkibändi, liikutaan hyvin pureskellun aihepiirin parissa. Se on vaan että miten sen asian esittää ja miten paljon haluaa lähteä runkkailemaan jonkun rupisen punkbiisin sanoituksia.

Spurgu-biisissä kritisoidaan alkoholin suurkulutusta ja sen aiheuttamia ongelmia. Miksi tällainen näkökulma, eikö viinanjuontia pitäisi mielummin ylistää? Eikö punkkarin arvostus ja valta skenessä määrity (yhtyeiden lukumäärän lisäksi…) kuitenkin sen mukaan, kuinka paljon hän käyttää päihteitä? Eikö alkoholismi muka olekaan parasta kapinaa yhteiskunnan epäkohtia vastaan?

Ronnie: Tuli vaan mieleen tollanen aihe ja luulen, että noin on käynyt monella? Kai se viinan juonti on vieläkin kova juttu punkkarien keskuudessa, mutta kun tulee ikää lisää ja käyttö jatkuu, ehkä jopa lisääntyy vuosi vuodelta, niin se ei enää varmaan ole monellekaan pelkkää klimaksia ja aiheuttaa aikamoisia tuskia? Sellanen haistapaska-meininki voi toimia jollakin ja jollakin kohtuukäyttö, jokainen tyylillään, mutta en kyllä ite lähtis sen enempää hehkuttamaan. Meidän treenikämpän lähellä on Liekkimaja-nimellä kulkeva alkoholistien paikka, jossa voivat yöpyä ja kait käydä pesulla yms, niin siitä kun ohi kävelee matkalla treeneihin, niin voin sanoa, että monen näköstä on… Kun näkee oman ikäisiä, jotka näyttää tuplasti vanhemmilta ja siltä, että on otettu, niin aina vähän rupee mietityttämään. Jollekkin kyseinen elämänmuoto voi olla ihan itse valittu, mutta uskoisin ettei kovinkaan monella ja on aika oravanpyörä, vaikka yksioikoinen. Ja kun haluis pois, niin ei pääse.
Thatcher: Ei kännääminen ole kapinaa, se on vain opittu sosiaalinen tapa; joskus on hauskaa ja joskus ei. Punkpiireissä juodaan paljon, mutta se ei ole minun ongelmani.
JFK: HahhahHAH! Viina on kyl pilannut monen ok-jätkän mm. allekirjoittaneen. Mut vittu et naurattaa tää kysymys vieläkin, kiitos siitä!

Entä palaute keikoilla, tuleeko muuta kuin selkään taputtelua tutuilta? Onko muiden mielipiteillä mitään merkitystä siihen mitä teette? Maailmalla ylistetään lähes aina suomalaisia hc-bändejä, onko teille tullut yhteydenottoja ulkomailta? Oletteko te jo suunnitelleet maailman valloitusta?

Ronnie: Kyllä ne ovat kehuneet joiden tiesikin sen tekevän, mut ei mitään enempiä kehuja ole kyllä sadellut. Parempi kyllä niin, ettei kuuluta joukkoon että kaikki diggaa ja on pakko digata, tai olet urpo! Ollaanhan me Suomen paras D-beat orkesteri, vaikka onhan täällä muitakin lätkyttelijöitä, mut ne on tosiaan vaan lätkyttelijöitä! Opetelkaa eka soittaan se vitun d-beat ! Kysykää lisää Jutilalta, jos haluatte tietää… Ulkomaille olis kiva lähteä, mutta ei sieltä mitään ole ainakaan kyselty, paitsi joku jossain myspacessa, että joo tulkaa Grönlantiin soittamaan tai vastaavaa… joo tullaan pari pizzaa ja bensat!
Thatcher: Kyllähän kaverit ovat osoittaneet tukeaan monella tavalla. Itse ainakin arvostan sitä, että joku on valmis auttamaan roudauksessa, huolehtimaan koirasta, lähtemään kuskiksi tms. Mua ei ole kukaan tullut taputtelemaan selkään, ehkä se on joku miesten juttu. Tuskin me nyt mitään maailmaa edes pystyttäisiin valloittamaan, kyllä siihen tarvitaan ihan eri genre ja asenne. Jonnekin kiertueelle olisi kyllä ihan mukavaa lähteä, kun en ole ollut ulkomailla vähään aikaan.

Entä suomalainen yleisö muuten? Itsestäni tuntuu ainakin että ulkomailla tullaan enemmänkin katsomaan bändejä, kun taas meillä vain dokaamaan. Eivätkö ihmiset arvosta elävää musiikkia? Miten tähän saataisiin muutosta?

Ronnie: Dokailua on ilmassa, mutta voin kyllä sanoa, että ihmiset olleet jopa selvin päin tai vasta pienessä maistissa, koska soitamme yleensä aina poikkeuksetta ensimmäisenä. Suomessa on siistiä käydä katsomassa kaikki paskabändit ja luuhata jossain punk-klubilla tai baarissa, vaikka siellä soittais mikä Albanialainen säkkipillicrust-orkka. No joo… Itseäni ei oikein jaksa mikään orkesteri hirveästi kotimassa kiinnostaa, yksinkertaisesti siksi koska suurin osa on totaalista paskaa!
Thatcher: Suomalainen yleisö on minusta ihan jees. Jotkut tulevat keikoilla dokaamaan, jotkut taas katsomaan bändejä, ainahan tätä samaa napinaa on ollut. Musta on kuitenkin tärkeämpää, että ihmisiä ylipäänsä tulee. Jotkut vain haluavat kokea niin etteivät muista koko tapahtumasta mitään tai että saavat hieman rohkeutta eläytyä keikkaan. Ei Suomen punk-piirit varmaan ole sen kummempia kuin muuallakaan.

Olette olleet mukana punktouhuissa jo aika kauan, osaatteko hahmottaa mitään muutoksia mitä skenessä olisi tapahtunut? Entä ovatko omat arvostuksenne ja merkitykselliset asiat punktouhujen suhteen muuttuneet vuosien varrella? Mikä oli ennen ja mikä on tänään tärkeää? Miten jaksatte olla yhä mukana?

Ronnie: Aika paha!? Itselle on jotenkin vaan istunut sellaiseksi ns. elämäntavaksi tai miksikä sitä nyt sanoisi, ja on ihan hauskaa tehdä musiikkia, jota itsekin kuuntelisi. Koko ajan tulee hyviä uusia bändejä ja on mukava seurata uusia trendejä ja suuntauksia, mutta ei vättämättä diggailla siitä kaikesta. Tulee hyviä juttuja ja huonoja. Tragedy on kova juttu, mutta sen jälkeen tulleet bändit jotka kopioi niiden soundia eivät useinkaan ole hääppösiä? Converge on kova juttu ja ollu luomassa vähän erilaisempaa soundia, vaikka ei nyt ehkä mitään punkkia ole, San Diegossa on aina ollu hyvä meno ja omanlainen soundi ja meininki, Kieltolaki on kova ja tekee tyylillä sen minkä tekee perinteitä vaalien… Sääntöjähän punkissa/hardcoressa on enemmän kuin Raamatussa käskyjä, vaikka ollaan erilaisia, eli siis kaikki samanlaisia. Use your head ja näytä samalta kuin kaikki sun kaverit, eiks jeh! Useimmat järjestötoiminnat on hyviä ja tukemisen arvoisia, arvostan! Perseen nuoleminen scenessä on naurettavaa yms. Kaiken narinan jälkeen punk on kiva juttu, kun sen oikein oivaltaa.
Thatcher: Minulle tämä alkaa käydä koko ajan mielenkiintoisemmaksi; tutustuu uusiin ihmisiin, bändeihin ja paikkakuntiin. Seurasin pitkään punk-sceneä sivustakatsojana ja kuluttajana, joten tämä keikkailu on tuonut aivan uutta pintaa omiin punktouhuihin, eihän osa mun aikaisemmista bändeistä päässyt edes keikkailuasteelle. Varmaan suurin muutos aikaisempiin vuosikymmeniin ja siitä milloin hyppäsin kyytiin, on Punk in Finland- keskustelufoorumi. En sitten tiedä miten hyvä tai huono asia PIF on. Itse tykkään ainakin siitä, että keikkatiedot voi lukea foorumin kautta helposti ja on tuosta foorumista ollut välillä muutenkin hupia ja pari tuttavaa on sitä kautta löytynyt. Punkit ovat kyllä ottaneet netin omakseen, se täytyy myöntää. Eikös PIF ole yksi suomen suurimmista keskustelulaudoista? Jännä, kun itse kakarana piti muutamiin toispaikkakuntalasiin punk-kavereihin yhteyttä kirjeitse, nyt ei tartte kuin klikata hiirtä…
Jotenkin tuntuu myös, että kaikki ”erilaisuus” olis nyt jotenkin muotia. Vanhan kotikaupunginkin kaduilla tuli vastaan kaikenlaista hiihtäjää, eikä kellekään edes huudeltu mitään, vaikka oli lauantai-ilta…vai onko punkkarius nykyään hyväksytympää? Saako kukaan vielä ulkonäöllisistä seikoista turpaansa junteilta niin kuin ennen? vai onko sitä siistiytynyt niin, ettei enää vaan saa turpaansa.. mene ja tiedä. Kiinnostuin punkista musiikin takia ja sen takia olen myös roikkunut mukana. Kaveri on sanonut joskus että ” voit ottaa tytön punkista, mutta et punkkia tytöstä”, niin kai se menee.
JFK: No joo, onhan tässä jo noin 15 vuotta tullut soiteltua bändeissä ja onhan siinä merkitykset muuttuneet tietenkin matkan varrella. Pääasia kuitenkin ja vastaus viimeiseen kysymykseen: rakkaus punk / hardcore musiikkiin. Edelleen se vaan on iskevintä ja eniten antavaa musiikkia, ei voi mitään. Tietenkin kaverit ympäri maata/maailmaa auttaa pysymään scenezzä inezzä.

Kuunneltuamme split-seiskaanne Lumi, 9 v., halusi kysyä teiltä yhden kysymyksen:
Eikö nolota soittaa noin kamalaa musiikkia?

Ronnie: No Lumille voin kertoa, että kun on pissannut ja kakannut housuun aikuisiällä, niin tollasen esittäminenkään ei enää oikein tunnu missään. Enemmän noloa olisi olla joku Tangoprinssi, kun maturet kuolais ja huutais sulle rivouksia suu vaahdossa, koittaisit keikan jälkeen selviytyä takahuoneeseen tai vaihtoehtoisesti keikkabussiin turvaan huutavaa akkalaumaa, joka yrittäis repiä vaatteet päältä ja pussata siideriltä ja paskasilta tekohaimpailta haisevalla suullaan. Toisaalta nyt, kun tarkemmin ajattelee, niin ei se kyllä olis yhtään huonompi homma sekään!
Thatcher: Ei.
JFK: Terveisiä Lumille, että vähän kyllä joo nolottaa.

Kontakti:
Valkoinen Talo, U.$.A. (Kysy Markoa)

Kommentit

Kommentoi