Useita artisteja: Pharmacopoeia (5 x 7″)

Postittanut: Tuukka Termonen
Postitettu 23.02.2008 16:43
Aihealueet: Levyt

pharmacopoeia.jpgUseita artisteja
Pharmacopoeia (5 x 7″)
Land o’ Smiles
8/10

Yleensä lääkkeet tuovat helpotusta vaivoihin, mutta tämän lääkeoppaan avattuaan potilas saattaa vajota yhä syvemmälle ahdistuksen syövereihin, täysin riippumatta siitä, mikä häntä alun perin vaivasi. Komeakantinen laatikko sisältää siis viisi seiskatuumaista, ja jokainen levynpuoli on annettu yhden ronskiotteisen yhtyeen täytettäväksi. Bändit esittävät lähinnä sludge- ja black metal -tyylistä kamaa, ja voin luvata, että sisältö on sangen perkeleellistä ryöpytystä. Vaikka esiintyjien lukumäärä tuokin lähes välttämättä mukaan pientä tasollista huojuntaa, on kokonaisuus silti äärimmäisen laadukas ja mielenkiintoinen. Mikään yhtye ei myöskään ole kiirehtinyt liikaa osuutensa kanssa, sillä kestoa paketille kertyy reilut 50 minuuttia.

Mukana on sekä suhteellisen kuuluisia että aivan tuntemattomia bändejä, ja ensiksi mainittuun ryhmään kuuluvista mikään ei tuota minulle pettymystä. Japanilainen Coffins esittää tuhdin biisin, jonka hitaus ja rosoisuus tuo lähinnä mieleen nuo avauskappaleessa mainitsemani genret, ja jos mainitaan vielä death metal, kukaan ei pääse haukkumaan. Koska en ole bändin paatunut fani, en ole varma, onko Decapitated Crawl tuttu jostain aikaisemmasta julkaisusta, nyt kuultava versio on joka tapauksessa Morbid Way to Die -mix.

Fistulan osuuden raakaversio olikin minulle jo aikaisemmin tuttu, joten tiesin sen olevan yksi boksin huippuhetkistä. Ahdistavaa sludgea, mutta moniosaiseen esitykseen mahtuu myös nopeampi thrash metal -vaikutteinen osio. Noosebombin rallin ensimmäinen puolisko on myös tuollaista hieman vauhdikkaampaa tykitystä, mutta loppu mennäänkin jo hieman rauhallisemmin. Yhtye miellyttänee ainakin Griefin faneja, ja juuri tuon legendan kitaristi-laulaja Jeff kuuluu Noosebombin jäsenistöön. Soundillisesti melko samanlaista kuin edellinen bändinsä, eikä laatukaan ole juuri laskenut.

Rawradarwar taitaa olla kokoelman nopein bändi, ja lisäksi ainoa, jolta on mukana kaksi viisua. Näistä jälkimmäinen on miellyttävä yllätys, raju versio Doomin crust-ikivihreästä Police Bastard. Ravens Creed on laskenut selvästi tempoa verrattuna oman seiskansa materiaaliin, mutta kyllä yhtye näköjään hallitsee tämän hitaammankin työstön, sen verran ahdistavaa kamaa bändin nimikkobiisi on. Mutta ei tuo nyt oikeasti vielä mitään hidasta ollut, jos verrataan vaikkapa kääntöpuolen Misanthrope Projectiin, joka esittää tavanomaisen sludge-puristuksen täyttäen näin paikkansa kelvollisesti.

Samaa voi todeta Konghista, joka tuo tuoretta verta Ruotsin hieman aneemiseen sludge-skeneen. Oikein raskas kappale, johon piilevä melodisuus tuo oivallista melankolisuutta. Laulajalla olisi kyllä hieman kehittymisen varaa, mutta joka tapauksessa tätä hyvää yhtyettä on mahdollisuus kuulla lisää pian Land o’ Smilesin kautta. Witch Lord ei jää sen kummemmin mieleen mistään syystä. Eräänlaista standardikamaa, siis perusteellista laahausta raastavalla laululla höystettynä.

Fossegrimen jäi mieleen erilaisuutensa vuoksi, se esittää nimittäin melko tylsän ja hitaan black metal -biisin. Genre ei minua juurikaan sytytä, eikä varsinkaan vaisusti esitettynä. Luulisin kuitenkin, että yhtye on onnistunut siinä, mihin on pyrkinyt, ja kieltämättä läsnä on melko vahva tunnelma. Esittelemättä on vielä Deadbird. Se on ainoa esiintyjä, joka esittää selvästi doom metal -sävyisen kappaleen. Vaikutelma tulee erityisesti lauluäänestä, joka kuulostaa suhteellisen puhtaalta. Varsinkin, jos sitä verrataan kokoelman muihin vokalisteihin, jotka eivät tosiaankaan turhia hienostele.

Kyseessä on siis varsin hyvä kokoelma, jonka kuuntelu on toki hieman rasittavaa, sillä eihän sitä aina jaksa olla puolia kääntelemässä. Varsinaiseksi puutteeksi luen sen, ettei mukana ollut liitettä eikä mitään tietoja yhtyeistä. Etiketeistä löytyivät sentään biisien nimet. Ja olihan tämä myös vähän kallis, eikä ihme, sillä kaipa boksi on painoksen pienuuden ja ulkoasun vuoksi kuitenkin jonkinlainen keräilykappale. Mutta koska sisältö oli kuitenkin enimmäkseen todella laadukasta, voi tätä suositella lämpimästi. Ja tämä oli muuten Volume 1, ja tuon perusteellahan luulisin toisenkin samanlaisen ilmestyvän joskus.

Tuukka Termonen

Kommentit

Yksi kommentti kirjoitukseen “Useita artisteja: Pharmacopoeia (5 x 7″)”

  1. p.erse kirjoitti 22.10.2008 19.21

    vitun surkee

Kommentoi